Suomi jäämässä jälkeen EU:n liikenneturvallisuustavoitteista

Euroopan unioni on asettanut turvallisuustavoitteen, joka tähtää liikennekuolemien puolittamiseen vuosina 2020-2030. Pohjoiset kumppanimaamme toteuttavat systemaattista liikenneturvallisuustyötä ja erityisesti Norja on parantanut liikenneturvallisuutta esimerkillisesti.

Liikenneonnettomuudethan eivät varsinaisesti ole ”onnettomuuksia” vaan pikemminkin vältettäviä tapahtumia. Kuljettajakoulutus on paras mahdollinen lääke vähentämään nuorten liikenneonnettomuuksia, jotka ovat kasvaneet Suomessa epäonnistuneen ajokorttilakiuudistuksen jälkeen. Juuri Norja on ottanut oppia suomalaisesta aiemmasta kuljettajaopetusmallista, josta olemme nykyisin luopuneet ja siirtyneet ns. pikakurssiin, jossa liikenneopettajalta on käytännössä poistettu parhaat opetuksen työkalut.

Ennen 2018 tapahtunutta ajokorttilakiuudistusta Liikenne- ja viestintäministeriön virkamies totesi puheessaan, että kyse ei ole liikenneturvallisuudesta, vaan siitä kuinka paljon se voi joustaa. Nämä sanat ovat jääneet pysyvästi monen liikenneopettajan mieleen. Ajokorttilakiuudistuksen tärkein tavoite oli laskea ajokortin hintaa, tosin tämäkään tavoite ei toteutunut.

Ammattilaisten näkökulmasta lain keskeinen muutos oli siirtyä opetuspainotteisesta kuljettajaopetuksesta tutkintopainotteiseen malliin, jossa pakollista opetusta vähennettiin merkittävästi. Vastuu sääntöjen, määräysten ja oikeiden asenteiden oppimisesta on oppilaalla itsellään ja riittävä osaaminen varmistetaan kuljettajantutkinnossa. Muutoksen myötä ajokortin hinta on muuttunut vähäisesti, koska yhä useampi joutuu käymään tutkinnossa useampaan kertaan ennen teoria- ja ajokokeen hyväksymistä. Pääosin ajokokeessa parhaiten pärjäävät 17-18 vuotiaat nuoret miehet, jotka ovat suurin riskiryhmä liikenteessä. Heikoimmin tutkinnossa pärjäävät turvallisuushakuiset ja epävarmat kuljettajat, jotka eivät muutenkaan ota tietoisia riskejä liikenteessä.

Kuljettajantutkinnon ajokokeessa pystytään mittaamaan kuljettajan perustaidot, kuten ajoneuvon käsittely, sääntötuntemus ja ajoneuvon kuljettaminen itsenäisesti ilman ajo-opettajaa. Kuljettajan asenteiden ja riskikäyttäytymisen mittaaminen tai siihen vaikuttaminen ei koetilanteessa ole mahdollista. Vaikka tämä tosiasia oli tiedossa ajokorttilain valmisteluvaiheessa, niin hallitus päätti kuitenkin ottaa riskin, jonka seurauksena tulemme ainakin tilastojen valossa näkemään vielä satoja ihmishengen menetyksiä, inhimillistä kärsimystä ja turvattomuuden tunnetta liikenteessä.

Ajokorttilain kokonaisuutta on arvioitava uudelleen

Kuljettajaopetusta on kehitettävä turvallisuusnäkökohdat huomioiden ja otettava mallia korkeamman liikenneturvallisuuden maista. Ajokorttilainsäädännön pitää taata jokaiseen ajokorttiluokkaan riittävä ja systemaattinen koulutus, jossa huomioidaan myös ajokortin hankinnan kokonaishinta. Ajokorttiluokasta riippuen jopa puolet kustannuksista menevät viranomais- ja tutkintomaksuihin sekä veroihin. Tällä rahalla asiakkaan ajotaito tai ajotapa ei kehity yhtään.

Lisätiedot:

VPJ Petri Piispanen
Suomen Autokoululiitto ry
info@autokoululiitto.fi
0400 428 695

Scroll to Top