Pienet vippaskonstit eivät auta Suomea saavuttamaan nollavisiota liikennekuolemiin

KOULUTUKSEN PITKÄKESTOISUUS VÄLTTÄMÄTÖNTÄ LIIKENNETURVALLISUUDEN KANNALTA 

– pienet vippaskonstit eivät auta Suomea saavuttamaan nollavisiota liikennekuolemiin –

Ylen aamussa 12.4.2021 kerrottiin ajokorttilain avaamisesta uuteen tarkasteluun sekä mahdollisista lakiin tehtävistä muutoksista, joilla pyritään edistämään etenkin nuorten liikenneturvallisuutta. Muutokset saattaisivat sisältää muun muassa aiempien, ikäpoikkeuslupiin liittyneiden vaatimusten palauttamista sekä niin sanotun seuranta-ajan lisäämisen ajokortin saamisen jälkeiseen aikaan. Seuranta-ajan aikana joku kokenut kuljettaja, esimerkiksi nuoren vanhempi tai muu, olisi nuoren kyydissä muutaman kuukauden ajan. Tällainen malli on käytössä muun muassa Tanskassa. Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää huomata, että Tanskassa ajokorttia ei voi suorittaa lainkaan opetusluvalla.

Suomen Autokoululiitto ry pitää kaikkia sellaisia muutoksia kannatettavina, joilla on tarkoitus parantaa liikenneturvallisuutta. “Nuoret ovat yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa. Ajokorttilakiuudistuksessa on tärkeää tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka ovat tasavertaisia kaikille, henkilön taloudellisesta tilanteesta tai perhetaustasta huolimatta. Edelleen ratkaisujen tulee olla helposti valvottavissa”, toteaa Autokoululiiton puheenjohtaja Jukka Kiviniemi.

Nykyisessä ajokorttikoulutusmallissa koulutetaan uusille kuljettajille liikenteen vaarantamisen seurauksia vasta, kun kuljettaja on jäänyt kiinni liikennerikkomuksesta. Järjestys on tässä täysin nurinkurinen. Tehdyt liikennerikkomukset voivat vaikuttaa nuoren koko työuraan. Esimerkiksi Puolustusvoimiin sekä vartijan ja poliisin tehtäviin on turha hakea, mikäli henkilöllä on taustallaan vakavia liikennerikkomuksia.

Nykyisen ajokorttilain myötä myös opetusluvan saamisen edellytykset muuttuivat olennaisesti. Nykyään kuka tahansa voi hakea opetuslupaa, rikostaustasta tai liikennerikkomuksista huolimatta. Opetuslupaa hakevalta ei vaadita minkäänlaista liikennesääntöjen tuntemusta, koulutusta tai oikeiden liikenneasenteiden omaamista. Aiemmin opetusluvan hakijan tuli suorittaa teoriakoe, jolla pystyttiin mittaamaan hakijan riittävät tiedot liikennesäännöistä sekä taidot vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen.

Liikenne- ja viestintäviraston teettämän tutkimuksen mukaan nuorten omasta mielestä heidän asenteisiinsa vaikuttavat eniten vanhemmat, kaverit, autokoulu ja poliisi. Liikenneturvallisuus koostuukin yhteispelistä, jossa jokaisella tekijällä on iso merkitys. Tehokas liikennekasvatus on tutkimusten mukaan elinikäistä. Sen tulisi alkaa jo peruskoulusta, jatkua lukiosta autokouluun ja edelleen elämän loppuun saakka. Tällä hetkellä liikenneturvallisuutta edistävät toimet, liikennekasvatus ja erityisesti liikennekoulutus ovat liian vähäisiä.

Suomella on ollut nollavisio liikennekuolemiin vuoteen 2020 mennessä. Norja on ottanut mallia Suomessa aiemmin käytössä olleesta kolmivaiheisesta kuljettajakoulutusmallista ja onnistunut tavoitteissaan. “Millään pienillä vippaskonsteilla Suomi ei tule saavuttamaan tavoitteitaan”, sanoo autokouluyrittäjä  Hanne Huhtala. “Tällä hetkellä ajokorttikoulutus on kertaluontoinen pikakurssi. Koulutuksen merkitys ja tutkimukset ihmisen kyvystä oppia ja omaksua asioita on unohdettu nykyisessä ajokorttilaissa täysin”, Huhtala jatkaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan vanhemmat on saatava mukaan asennekasvatukseen. Vuonna 2013 käytössä olleessa yhteisopetusmallissa opetusluvalla opettavat tekivät yhteistyötä ammattilaisten kanssa, hyvin tuloksin.   Autokouluopettajat pystyivät kannustamaan opetuslupaopettajia oikeanlaisten liikenneasenteiden välittämiseen ajokorttia suorittaville.

Yhteisopetusmalli sisälsi opetusluvalla annettavan opetuksen lisäksi autokoulussa suoritettavia muutamia teoria- ja ajotunteja. Kyseisestä mallissa kuitenkin luovuttiin alle vuoden kuluessa, ennen kuin sen vaikutuksia ehdittiin tutkia lainkaan.

“Yhteisopetusmalli tuotti jo lyhyessä ajassa erinomaisia tuloksia liikennekasvatustyössä, yhdessä vanhempien kanssa. Malli tulisi ehdottomasti ottaa uudelleen tarkasteluun ajokorttilain avaamisen yhteydessä”, Jukka Kiviniemi tiivistää.

Lisätiedot:
Suomen Autokoululiitto ry, puheenjohtaja Jukka Kiviniemi: 040 548 5416; jukka.kiviniemi@autokoululiitto.fi 

Vieritä ylös