ti 25. huhtikuuta 2017 11.16.00

Suomalaisesta ajokorttikoulutuksesta voidaan olla ylpeitä

Suomen itsenäisyyden 100 vuotta on merkittävä juhlavuosi. Juhlavuoden teemana on Yhdessä. Suomen Autokoululiiton arvojen keskellä olevassa opetuskolmiossa on sama teema. Juhlavuosi antaa mahdollisuuden ymmärtää mennyttä ja luoda suuntaa tulevaisuuteen. Suomi syntyi suomalaisten omasta tahdosta ja pitkäjänteisen työn seurauksena. Suomalaisten nuorten hyvä liikenneturvallisuus on pitkäjänteisen työn tulos.

Ajokorttikoulutuksen tarpeetonta sääntelyä voidaan keventää, mutta onko järkevää luopua turvalliseksi osoittautuneista käytännöistä? Opetusta voidaan yksinkertaistaa, mutta pian tutkinnon jälkeen annettava syventävä opetus parantaa tutkitusti liikenneturvallisuutta ja vähentää riskiä kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Kun siirryttiin kaksivaiheiseen kuljettajaopetukseen, nuorten kuolemat puoliintuivat, samoin riskialtis kausi puoliintui kuudesta kolmeen vuoteen.

Tutkimusten mukaan ensimmäiset kolme kuukautta, eli hetki jolloin ajokortti saadaan ja itsenäinen ajoharjoittelu alkaa, on tuoreilla kuljettajilla kaikkein riskialtteinta aikaa. Autokoululiiton jäsenkouluissa on menossa poikkeuksellisen uudistusmielinen kokeilu, jossa autokoulujen oppilaat voivat suorittaa kuljettajantutkinnon jo tunnetuksikin tulleella 10+10 mallilla, jolla päästään pureutumaan ajotavan ongelmakohtiin ja voidaan tukea oppilasta ajouran ensimmäisinä kuukausina.

Kaikki nuoret eivät halua lukea kaikkea opintoihinsa liittyvää materiaalia läppärin näytöltä. Paperilta lukemalla ja käsin tekemällä kun oppii paremmin. Aikuisten paperinkaipuu on helppo tuomita eilispäivän änkyröinniksi. Mutta entä jos nuoret ovat samaa mieltä? Digitalisaatiossa ei ole vain yhtä totuutta, esimerkiksi ajosimulaattori toimii erinomaisesti monessa ajo-opetustilanteessa, mutta kaikkea ajamisen opettelua sillä ei kannata korvata.

Ajokorttilainsäädännön uudistuksessa tärkeää on, että Liikenne- ja viestintäministeriö ottaa huomioon Trafin viimeisimmän julkistetun tutkimuksen, jonka mukaan nuoret ovat tyytyväisiä nykyiseen kuljettajaopetukseen ja pitävät myös syventävän vaiheen opetussisältöjä erittäin tarpeellisina. Tutkimus osoitti myös, että yhteisopetusta lukuun ottamatta viimeisin kuljettajaopetusuudistus ei nostanut B-ajokortin suorittamisen kustannuksia oppilaille merkittävästi.

Kuljettajakoulutusta on uudistettu jatkuvasti ja vaihtoehtoja on tarjolla. Sillä on luotu paremmat mahdollisuudet yksilölliseen opiskeluun hyödyntämällä virtuaalista koulutusta, ajokortin hintatiedot ovat alentuneet ja digitalisaatiota hyödynnetään merkittävästi opetus- sekä oppimismenetelmissä.

Kuljettajantutkinnon kehittäminen on kannatettavaa, valitettavasti kehitys on ollut vain hyvin vähäistä. Mikäli siirryttäisiin täysin tutkintopainotteiseen järjestelmään, hylättyjen tutkintojen määrä kasvaisi opetuksen ja harjoittelun kirjavoitumisen vuoksi. Hylätyt tutkinnot ovat kortin hankkijan kannalta ajan hukkaa ja lisäävät kustannuksia.

Kuljettajakoulutus on laajin ja kattavin liikennekasvatusmuoto Suomessa. Sillä vaikutetaan ennen kaikkea nuoren kuljettajan korvien väliin ja asenteisiin. Uusien kuljettajien valmiudet ovat parantuneet erityisesti sosiaalisuuden ja vuorovaikutuksen taidoissa viimeisimmän ajokorttiuudistuksen jälkeen. Liikenneturvallisuuden painoarvon tulee olla keskeinen asia tieliikenneturvallisuuden parantamisessa. Päätökset pitää tehdä vastuullisesti.

Kirjoitus on julkaistu juuri  Ajokortti-lehdessä (nro 1/2017) : Viimeinen Sana