Traficom on avannut tarjouskilpailun kuljettajantutkinto- ja lupapalveluihin liittyvien tehtävien tuottamisesta. Kilpailutuksen yhteydessä palveluverkkoa ollaan supistamassa voimakkaasti. Tällä hetkellä tutkinto- ja lupapalveluiden palvelupisteitä on 77 paikkakunnalla. Traficomin päätöksen mukaan, vuoden 2027 alusta palvelupisteitä jäisi enää 43.

Lopetettavaksi aiotuilla palvelupisteillä suoritetaan vuosittain kuljettajantutkintoihin liittyen noin 20 000 teoriakoetta ja 14 000 ajokoetta, joiden lisäksi käsitellään myös tuhansittain erilaisia liikenteeseen liittyviä lupa-asioita. Teoria- ja ajokokeet, sekä suurin osa lupa-asioista vaativat henkilökohtaista asiointia, eli niitä ei voi tehdä sähköisesti etänä. Palveluiden tarve kohdistuu suurimmilta osin nuoriin 15–18 vuotiaisiin ja ikäihmisiin, joilla ei ole julkisten kulkuneuvojen puuttuessa mahdollisuutta kulkea itsenäisesti.

Koska tutkinto- ja lupapalvelupisteiden aukioloajat sijoittuvat virka aikaan, tulee se johtamaan nuorten lisääntyneisiin pitkiin poissaoloihin koulusta sekä heitä kyyditsevien vanhempien poissaoloihin töistä. Ikäihmisille asiointi- ja tutkintopaikan siirtyminen tutusta ympäristöstä suurempaan kaupunkiin, voi olla jopa esteenä ajokortin uusimiselle, joka hankaloittaa kotona pärjäämistä mahdollisimman pitkään.  Turhasta kulkemisesta ja poissaoloista aiheutuvien rahallisten kustannusten lisäksi, ylimääräisellä liikenteellä on myös huomattavia ympäristövaikutuksia.

Traficom uskoo pääsevänsä palveluverkon supistamisella 8–16 prosentin säästöön nykyisiin kustannuksiin verrattuna. Säästöt syntyvät suurimmilta osin toimitilakustannuksista, koska palveluiden järjestämiseen vaadittava henkilöstöä ei voida vähentää. Tutkinto- ja lupapalveluja tuottaa tällä hetkellä Ajovarma Oy, joka toimii monilla paikkakunnilla samoissa tiloissa ajoneuvokatsastuksia tekevän A-katsastus Oy:n kanssa.

Lupa- ja tutkintopisteiden keskittyminen suurille paikkakunnille hankaloittaa myös alueen yritysten, erityisesti autokoulujen toimintaa. Ajokokeen ajaminen vaatii harjoittelua tutkintopaikkakunnalla. Pitkien siirtymien ajaminen tutkintopaikkakunnalle, johtaa ajotuntimäärien kasvuun ja kustannusten nousuun. Erityisen hankalaksi muodostuu kevyiden Am-luokkien ajaminen, koska niillä ei pystytä ajamaan siirtymiä. Mikäli kustannuksia ei pystytä siirtämään ajokortin hintaan, voi seurauksena olla autokoulupalveluiden loppuminen.

Lupa- ja tutkintopalvelujen säilyminen on monelle kunnalle ja kaupungille tärkeä vetovoima- ja imagokysymys. Mikäli kunnat ja kaupungit haluavat säilyttää lupa- ja tutkintopalvelut paikkakunnalla, ne voisivat mahdollisesti keventää Traficomin kustannuspaineita tarjoamalla edullisia tiloja Traficomin käyttöön.

Nykyisessä valtiontalouden tilanteessa on ymmärrettävää, että säästöjä haetaan jokaisesta mahdollisesta paikasta. Ikäväksi tämänhetkisen tilanteen tekee se, että Traficom on lähtenyt tekemään ratkaisuja ilman, että asiasta on käyty keskusteluja ja haettu ratkaisuja kansalaisten ja sidosryhmien kanssa. Vetoamme, että Traficom vetäisi palvelupisteiden kilpailutuksen pois ja harkitsisi asiaa uudestaan.

Suomen Autokoululiitto ry katsoo, että ajokokeiden palveluverkko on keskeinen osa liikenneturvallisuutta ja alueellista palvelutasoa. Muutokset eivät saa johtaa siihen, että ajokortin suorittamisesta tulee käytännössä vaikeampaa, kalliimpaa ja epätasa-arvoisempaa.

• Traficomin mukaan ei ole täysin varmaa saavutetaanko tutkintopaikkojen supistamisella säästöjä ja arvioidut säästöt voivat jäädä vähäisiksi. Suurin säästö tulee toimitilakustannuksista ja kuitenkin samaan aikaan yleisesti toimitiloja on hyvin saatavilla hyvinkin edullisin kustannuksin. Traficomin mahdollisten säästöjen kustannukset siirtyvät kuluttajille, autokouluille ja epäsuorasti muualle yhteiskuntaan.
• Traficomin esittämät ratkaisut lisäävät ympäristökuormitusta ja päästöjä, vaikka tavoitteena on samaan aikaan vähentää liikenteen ilmastovaikutuksia. Traficom ole arvioinut näitä vaikutuksia.
• Erityisesti raskaan ajoneuvon kuljettaminen pitkän matkan ajokokeeseen on sekä kallista että ympäristöä kuormittavaa. Tämä voi lisäksi vähentää yritysten halukkuutta kouluttaa uusia kuljettajia ja pahentaa kuljettajapulaa.
• Ajokokeiden keskittäminen voi johtaa intensiivikoulutukseen, joka heikentää oppimisen laatua ja vaarantaa liikenneturvallisuutta. Suomen tulisi aidosti sitoutua liikenneturvallisuustavoitteisiin.
• Kuljettajantutkintojärjestelmän tulee tukea osaamisen kehittymistä ja turvallista liikkumista – ei ohjata toimintaa ratkaisuun, jossa tingitään opetuksen laadusta. Kun harkitaan palvelupisteiden sulkemista tai palvelutason alentamista, tulisi vähintään arvioida päätösten sosiaalinen vastuu sekä niiden vaikutus liikenneturvallisuustavoitteisiin ja nollavisioon.
• Laskelmissa ei ole huomioitu realistista ajankäyttöä tai matkakustannuksia. Matka-aikojen arvioinnissa ei ole otettu riittävästi huomioon ruuhkia, tieolosuhteita, sääolosuhteita, mahdollisia viivästyksiä eikä käytännön järjestelyjä (esimerkiksi odotusajat, siirtymät, auton luovutus ja palautus). Tämä johtaa siihen, että todellinen ajankäyttö on monissa tapauksissa huomattavasti suurempi kuin esitetyt arvot.
• Lisäksi ei näytä siltä, että olisi huomioitu autokoulujen opettajien, henkilökunnan tai huoltajien lisääntyvät matkustustarpeet. Ajokokeisiin tarvittavien ajoneuvojen ja laitteiden siirtokustannukset on jätetty pois. Käyttäjien kustannusten nousun lisäksi ehdotukset johtavat monissa tapauksissa myös tulonmenetyksiin, esimerkiksi työstä tai koulusta poissaolon vuoksi, mikä kasvattaa sosiaalisia kustannuksia.

Vaikutukset alueelliseen yhdenvertaisuuteen ja kilpailuun

Useat palvelupisteiden sulkemiset tai palvelujen keskittäminen aiheuttavat riskin kilpailun vääristymiselle. Autokoulut toimivat eri alueilla hyvin erilaisilla edellytyksillä, ja palveluverkon supistaminen voi:

• heikentää paikallisten autokoulujen toimintaedellytyksiä
• keskittää koulutusta ja asiakkuuksia epätasaisesti
• vähentää tarjontaa erityisesti pienillä paikkakunnilla

Tällöin vaikutukset eivät kohdistu vain yrityksiin, vaan myös alueiden asukkaiden palveluihin ja mahdollisuuteen suorittaa ajokortti omalla seudulla.

Lausuntopyyntö: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta. Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/17379/2025

Lausuntopalvelu.fi

Suomen Autokoululiiton lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan alla:

Suomen Autokoululiitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esityksestä ajokorttilain muuttamisesta.

Liikenneturvallisuuden hyvästä yleisestä kehityksestä poiketen, nuorten 15–24-vuotiaiden liikenneturvallisuus ei ole parantunut toivotusti. Huomattavaa on myös nuorten liikennerikosten voimakas kasvu 2018 tehdyn ajokorttilain uudistuksen jälkeen, jolloin ikäpoikkeusluvan ja opetusluvan saamista helpotettiin ja ajokortin hankkimisprosessia kevennettiin huomattavasti.

Suomi on sitoutunut niin sanottuun nollavisioon, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua liikenteessä. Hallituksen esitys on oikeansuuntainen askel liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja alaikäisten kuljettajien suojelemiseksi.

Suomen Autokoululiitto pitää kaikkia esityksessä ehdotettuja toimenpiteitä kannatettavina tietyin varauksin. Toteutuessaan ehdotetut toimenpiteet voivat parantaa nuorten liikenneturvallisuutta. Lakimuutokseen tulisi kuitenkin vielä lisätä, tai toteuttaa uuden ajokorttilain kokonaisuudistuksen yhteydessä asioita, joita ehdotamme lausunnon lopussa.

PYKÄLÄKOHTAISET KOMMENTIT

5a§ ja 6§ Suomen Autokoululiitto kannattaa alle 18-vuotiaiden ajo-oikeuden rajoittamista klo 00–05 välisenä aikana. Rajoitus on liikenneturvallisuuden kannalta perusteltu, eikä rajoita ikäpoikkeusluvan saamisen perusteena olevia koulu-, työ- tai harrastustoimintaa, muuten kuin harvinaisissa poikkeustapauksissa. Huomattava osa liikenteessä kuolleista ja loukkaantuneista nuorista ovat olleet autossa matkustajina. Esitys parantaa siis liikenneturvallisuutta myös siinä tapauksessa, että alle 18-vuotias kuljettaja siirtyy ajamaan yöaikana muilla kulkuvälineillä kuin autolla.

25 ja 26§ Suomen Autokoululiitto kannattaa esityksiä. Viranomaisten on kuitenkin hyvä seurata, käytetäänkö hävittämättä jääneitä ajokortteja väärin.

32§ Suomen Autokoululiitto kannattaa mahdollisuutta esittää ehdotuksessa mainitut asiakirjat sähköisesti. Autokoulujen toiminnan ja viranomaisvalvonnan helpottamiseksi liikenneopettajalupaa tulisi samalla kehittää niin, että siitä ilmenisi mitä ajoneuvoluokkaa lupa oikeuttaa opettamaan.

35§ Suomen Autokoululiitto kannattaa B-kortin riskientunnistamiskoulutuksen opetusmäärän lisäämistä. Autojen kolariturvallisuuden paranemisen myötä nuorten liikennekuolemien ja loukkaantumisten määrä on vähentynyt. Kuljettajan toimintaa ohjaavat kuitenkin yhä samat sisäiset vaikuttimet kuten ennenkin. Riskientunnistamiskoulutuksen sisältöä tulisikin kehittää GDE-matriisin ylempiä tasoja korostaen siten, että se keskittyisi enemmän kuljettajan oman tilan hallinnan, asenteiden ja motiivien tunnistamiseen ja hallintaan. Riskientunnistamiskoulutuksen tulisi sisältää myös ekologisen ajamisen koulutusta.

35§ viimeisessä lauseessa mahdollistetaan ajo-opetuksen antaminen osin ajosimulaattorilla. Suomen Autokoululiitto ehdottaa, että teksti muutetaan muotoon: ”koulutuksen kesto on 12 tuntia ja siihen on sisällytettävä teoriaopetusta ja ajo-opetusta, josta enintään puolet saadaan antaa ajosimulaattorilla”. Riskientunnistamiskoulutuksessa on tarkoitus päästä vaikuttamaan oppilaan ajamisessa GDE-matriisin korkeampiin tasoihin. Tutkimusten mukaan ajosimulaattori ei sovellu hyvin tähän tarkoitukseen varsinkaan etäohjattuna, minkä takia ajoharjoittelu tulisi pääosin suorittaa oikealla autolla liikenteessä. Sama teksti olisi lisättävä myös ajokorttiasetuksen 14§:n.

37§ Suomen Autokoululiitto kannattaa ajokieltokoulutuksen laajentamista AM- ja T-luokkiin. Ajokieltokoulutus on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi vaikuttaa kuljettajan riskikäyttäytymiseen. Puuttumalla, 15–16-vuotiaan AM- tai T-kortilla ajavan nuoren ajokäyttäytymiseen, voidaan mahdollisesti parantaa myös ajokäyttäytymistä siirryttäessä A- tai B-luokkiin. Ajokieltokoulutuksella voi olla myös liikennerikkomuksia ennaltaehkäisevää vaikutusta.

51a§ Suomen Autokoululiitto kannattaa alle 18-vuotiaan kuljettaman ajoneuvon merkitsemistä alaikäisen kuljettajan tunnuksella. Ajoneuvon merkitseminen ei tuota suoria turvallisuushyötyjä, mutta on välttämätöntä valvonnan helpottamiseksi. Merkin käyttöön voi liittyä epätoivottavaa toimintaa muiden tielläliikkujien taholta, mihin poliisin olisi valvonnassa puututtava ankarasti.

53–93§ Suomen Autokoululiitto kannattaa esityksiä

97§ Suomen Autokoululiitto kannattaa pääosin ikäpoikkeusluvan myöntämiskriteereiden tiukentamista. Esityksessä luvan perusteeksi ehdotettu 1 tunnin ja 30 minuutin matka-aika joukkoliikenteellä sulkee kuitenkin pois huomattavan osan hakijoista, joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia käyttää muita kulkuvälineitä. Suomen Autokoululiitto ehdottaa, että luvan perusteena olevaa matka-aikaa lyhennetään yhteen tuntiin, joka sisältäisi myös matka-ajan kotoa joukkoliikenteen lähtöpaikkaan.

Ehdotuksen kohdan 4 mukaan, ikäpoikkeuslupa saadaan myöntää 16 vuoden ja 9 kuukauden iässä. Hakemusten käsittelyt ovat kestäneet huomattavan kauan, minkä vuoksi hakemukset tulisi saada jättää jo 16 vuoden 6 kuukauden iässä.

Lakipykälän kohdassa 5 asetetaan ikäpoikkeusluvan saannin ehdoksi se, että hakija ei ole ollut ennen luvan hakemista ajokiellossa. Epätoivottava liikennekäyttäytyminen AM- ja T-luokan ajoneuvolla jatkuu usein siirrettäessä A- ja B-luokkiin. Suomen Autokoululiiton mielestä A-, AM- ja T-luokilla saatu ajokielto tulee olla esteenä B-luokan ikäpoikkeuslupaa haettaessa.

MUITA EHDOTUKSIA

Nuorten onnettomuuksissa korostuvat ylinopeus, alkoholi sekä turvavarusteiden käyttämättömyys. Kaikille uusille kuljettajille tulisi määrätä alkoholin nollatoleranssi, sekä muuttaa turvavyön käyttämättömyys ajo-oikeuteen vaikuttavaksi liikennerikokseksi.

Opetusluvalla ajavien tutkintomenestys on erilaisesta oppilasaineksesta johtuen hieman autokoulussa ajaneita parempaa. Opetuslupaopettajilla on kuitenkin harvoin pedagogista koulutusta ja erityisosaamista liikennejärjestelmästä kuten liikenneopettajilla, eikä opetukseen käytetä opetussuunnitelmia, jolloin jokainen opetuslupaopettaja opettaa omien tietojen ja taitojensa mukaisesti mahdollisesti hyvinkin rajoitetusti. Opetuslupaopetuksessa voidaan ajaa paljon kilometrejä valvotusti, kuitenkin ilman opetuksellista päämäärää. Oppilaan kannalta parhaaseen tulokseen päästäisiin parantamalla opetuslupaopettajan valmiuksia ja yhdistämällä opetuslupaopetuksen ja ammattiopetuksen parhaat puolet, jolloin varsinaisesta opetuksesta ottaisi vastuun koulutettu liikenneopettaja ja opetuslupaopettaja takaisi riittävän ja turvallisen ajamisen harjoittelun valvotusti.

Vuonna 2018 tapahtuneessa ajokorttilain uudistuksessa luovuttiin opetuspolkimen pakollisesta muutoskatsastuksesta. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa vuosittain noin 5000 opetusluvalla varattua ajokoetta keskeytetään joko puuttuvien tai virheellisesti asennettujen opetuspolkimien tai asiapapereiden epäselvyyksien vuoksi. Kyseisillä ajoneuvoilla ajetaan miljoonia kilometrejä opetusajoa siten, että opettajalla ei ole käytännössä mahdollisuutta pysäyttää ajoneuvoa törmäystilanteessa. Puutteet lain vaatimista asiapapereista ja varusteista opetusajoneuvoissa kertovat myös opetuslupaopettajan tiedon puutteesta tai suhtautumisesta liikenneturvallisuutta kohtaan.

Opetuspoljin on opetus- ja tutkintotilanteessa tärkeä turvallisuusvaruste. Lisäksi kuljettajan ajotaitoa arvioitaessa sillä voidaan konkreettisesti, mutta turvallisesti osoittaa mahdolliset puutteet, joihin kuljettaja ei itse ole osannut oikea-aikaisesti reagoida. Opetuspoljin on perustellusti pakollinen varuste useissa Euroopan maissa.

Suomen Autokoululiitto ehdottaa opetuslupaopettajan teoriakokeen palauttamista lainsäädäntöön, jotta edes vähimmäisvaatimukset täyttävä liikennesääntöjen osaaminen ja tietoisuus ajokortin hankkimisprosessin kulusta voidaan tarkastaa. Lisäksi opetuspolkimen pakollinen muutoskatsastus tulisi suorittaa ennen opetusluvan myöntämistä. Näiden toimenpiteiden kustannusvaikutukset ovat vähäisiä, mutta vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja erityisesti tutkintojen saatavuuteen paranisivat merkittävästi.

Kuljettajakoulutuksen kehittämisen osalta Suomen Autokoululiitto yhtyy Liikenneturvan tähän lakiin antamaan lausuntoon. Ensimmäinen ajokortti luo pohjan kuljettajan tulevalle liikennekäyttäytymiselle. Kuljettajaopetusta tulisi kehittää siten, että alempien ajokorttiluokkien koulutusta vahvistetaan ja koulutusta kevennetään siirryttäessä raskaampiin ajokorttiluokkiin. Edelliseen ajokorttilakiin sisältynyt AM-luokkien pakollinen ajo-opetus vähensi todistetusti onnettomuuksia huomattavasti. Kaikkien ajokorttiluokkien koulutukseen pitäisikin sisältyä pakollista ajo-opetusta sekä teoria- ja ajokoe.

2018 ajokorttilakiuudistuksessa siirryttiin ns. tutkintopainotteiseen malliin, jossa tarkoituksena oli kehittää kuljettajantutkintoa siten, että se ohjaa oppilasta omaehtoiseen oppimiseen. Kuljettajantutkintoa ei ole käytännössä kuitenkaan pystytty merkittävästi kehittämään, eikä nuorten omaehtoinen opiskelusta ole saatu hyvää näyttöä.

Kuljettajantutkinnossa pystytään nykyisessä muodossaan mittaamaan kohtuullisesti kuljettajan teknistä osaamista ja hänen kykyään soveltaa liikennesääntöjä turvallisesti liikenteessä. Kuljettajantutkinnossa on hyvin vähän mahdollisuuksia mitata tai vaikuttaa kuljettajan asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen ajokortin saamisen jälkeen. Näihin voidaan vaikuttaa vain riittävällä liikennekasvatuksella ja kuljettajaopetuksella.

Autokoululiitto pitää tärkeänä, että tutkinnon vastaanottajalle palautettaisiin vuonna 2018 poistettu lisäopetuksen määräämisoikeus hylätyn ajokokeen jälkeen. Nykyisin lisäopetusta ei vaadita, josta aiheutuu turhia hylkäyksiä ja tutkintoaikojen ruuhkautumista.

Ikääntyvien kuljettajien määrä kasvaa jatkuvasti. Ikääntyvien kuljettajien pärjäämistä liikenteessä tulisi seurata ja tukea nykyistä paremmin, esimerkiksi säännöllisin ajon arvioinnein tai ennakoivin teoriakoulutuksin.

Suomessa tulisi ottaa käyttöön nopealla aikataululla uuden ajokorttidirektiivin liitteen 2 mukaisesti, ajokokeen suorittaminen automaattivaihteisella autolla. Muutoksen myötä autokouluissa pystyttäisiin siirtymään pääosin sähköautojen käyttöön, jolloin uusia kuljettajia pystyttäisiin kouluttamaan huomattavasti tietoisemmaksi sähköautolla ajamisesta ja niiden käyttämisestä. Uudistus tukisi myös hallituksen ilmastotavoitteita.

Suomen Autokoululiitto toivoo, että Liikenne- ja Viestintäministeriö harkitsee juuri käynnistynyttä ajokorttilain kokonaisuudistusta tehdessään rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kaikkien asiantuntijoiden ehdotuksia.

Lausuttavana oleva ajokorttilain muutos on kokonaisuudessaan hyvä ja nopea parannus nykyiseen lakiin. Ajokorttilaki tulisi kuitenkin muuttaa perusteitaan myöten, jotta sen nykyiset valuviat saataisiin korjattua ja uuden ajokorttidirektiivin velvoitteet täytettyä.

Suomen Autokoululiitto on huolissaan nuorten liikenneturvallisuudesta ja nykyisen ajokorttiin tähtäävän opetuksen määrästä ja laadusta.

Viimeaikaiset ikävät onnettomuudet eivät valitettavasti ole tulleet kovin suurena yllätyksenä, koska jo pidempään on ollut havaittavissa, miten liikennekuri on höltynyt Suomen teillä. Erityisesti nuorten liikennekäyttäytyminen on heikentynyt, mikä vaarantaa heidän itsensä lisäksi myös muiden tienkäyttäjien turvallisuutta.

Nuorten liikennekuolemat ja loukkaantumiset eivät ole vähentyneet yleisestä liikennekuolemien laskusta huolimatta. Nuorten tekemien liikennerikkeiden määrä on myös kasvanut huomattavasti. Esimerkiksi 17-vuotiaiden liikenteen vaarantamiset ovat kolminkertaistuneet 2018 tapahtuneen ajokorttilakiuudistuksen jälkeen.

Nykyiset pakolliset teoria- ja ajo-opetusmäärät ovat niin vähäisiä, ettei niiden puitteissa pystytä riittävästi ottamaan esille ja keskustelemaan useimpien vakavien onnettomuuksien taustalla olevista ihmisen sisäisiin vaikuttimiin, oman tilan hallintaan ja riskien tunnistamiseen liittyvistä aiheista. Nykyisellä opetusmallilla opetus keskittyykin lähinnä tutkinnon läpäisyyn.

Tutkinnolla pystytään kohtuullisesti arvioimaan kuljettajan sen hetkisiä tietoja ja taitoja. Tutkinto ei kuitenkaan pysty mittaamaan kuljettajan asenteita, suhtautumista liikenneturvallisuuteen taikka ennakoimaan kuljettajan todennäköistä ajokäyttäytymistä ajokortin saamisen jälkeen. Tämä on parhaiten havaittavissa 17-vuotiaana ikäpoikkeusluvalla ajokortin saaneiden osalta, jotka muita paremmasta ajokoemenestyksestä huolimatta ovat muita ikäryhmiä onnettomuusherkempiä ja syyllistyvät useammin liikennerikkeisiin. Siis parhaiten tutkinnossa menestyneet pärjäävät liikenteessä huonoiten!

Ammattimaisen liikenneopetuksen taso on Suomessa kansainvälisestikin mitattuna hyvin korkea. Kuluttajien vaatimuksesta ja tiukasta kilpailutilanteesta johtuen teoriaopetus on kuitenkin siirtynyt suurelta määrin verkossa itsenäisesti suoritettaviin oppitunteihin ja lisäksi puolet pakollisista ajo-opetustunneista voidaan korvata täysimääräisesti jopa etävalvottuna ajosimulaattoriopetuksena.

Ajosimulaattori on hyvä työväline perustason rutiininomaisiin ajoharjoitteisiin, mutta sen ei pitäisi voida täysin korvata liikenneopettajan antamaa ajo-opetusta autolla. Ihmisen asenteiden ja käyttäytymismallien arviointiin ja kehittämiseen suunnattuun koulutukseen ajosimulaattori ei mielestämme sovellu, vaan parhaiten se onnistuu aidoissa liikennetilanteissa yhdessä ammattitaitoisen liikenneopettajan kanssa.

Vuoden 2018 ajokorttilakiuudistuksessa poistettiin myös opetuslupaopettajalta vaadittu pakollinen teoriakoe, sekä opetusautosta lisäjarrupolkimen katsastusvelvollisuus. Käytännössä opettajalta ei siis vaadita minkäänlaista osaamista ja opetusautokin tarkastetaan ensimmäisen kerran vasta tutkintoajoon tullessa. Opetuslupaopetuksen taso vaihteleekin huomattavasti ja lisäksi noin 5000 ajokoetta joudutaan perumaan vuosittain väärin asennetun lisäjarrupolkimen tai puutteellisten asiapapereiden takia.

Palauttamalla lainsäädäntöön opetuslupaopettajan teoriakoe, voitaisiin ainakin karsia pois ne opetuslupaopettajat, jotka eivät itsekään osaa perusasioita ja eivätkä siten missään tapauksessa kuulu myöskään opettajan paikalle.  Lisäjarrupolkimen virheellinen asennus tai puuttuminen tarkoittaa myös sitä, että teillämme liikkuu jatkuvasti tuhansia autoja, joissa on ajokortiton kuljettaja ja opettajalla ei ole mitään mahdollisuutta puuttua ajamiseen äkillistä toimintaa edellyttävissä vaaratilanteissa. Suomessa on tähän asti vältytty pahoilta onnettomuuksilta ajo-opetuksessa, mutta esimerkiksi Ruotsissa, jossa polkimen asennuspakkoa ei ole, ajo-opetuksessa tapahtuu vuosittain kuolonkolareita.

Me Suomen Autokoululiitossa olemme täysin vakuuttuneita siitä, että paras tulos kaikessa ajokorttiopetuksessa saataisiin riittävällä ammattimaisella opetuksella, tutkittuun tietoon pohjautuvilla opetussuunnitelmilla, korkeatasoisilla oppimateriaaleilla sekä kuljettajaopetusta tukevalla tutkintojärjestelmällä. Tämän kaiken lisäksi tarvitaan kodin ja autokoulun yhteistyötä yksilöllistä oppimista tukevien vaihtoehtojen löytämiseksi.

Ilman ammattimaista liikenneopetusta liikennekulttuuri muuttuu vähitellen epäyhtenäiseksi ja vuosi vuodelta enemmän ennalta-arvaamattomaksi, jolloin meidän on yhä vaikeampi ennakoida toistemme käyttäytymistä. Uusien kuljettajien olisi myös hyvä saada ammattimaisen opetuksen kautta uusia ajatuksia haastamaan vanhat usein kotoa opitut asenteet.

Nykyinen ajokorttilaki tulisi avata mahdollisimman pian ja korjata 2018 lakiuudistuksessa tehdyt virheet, koska jokaisena viivyteltynä päivänä on olemassa riski, että viimeaikaiset traagiset onnettomuudet toistuvat.

Lisätiedot:

Timo Suominen
Puheenjohtaja
Suomen Autokoululiitto ry
040 570 6610

Suomen Autokoululiitto vaatii opetuslupa opettajien teoriakoetta ja opetus polkimien katsastusvelvollisuutta takaisin ajokorttilakiin.

YLE uutisoi 8.9 jo yli kolmentuhannen ajokokeen peruuntumisesta väärin asennettujen opetus polkimien tai puuttuvien asiakirjojen takia tänä vuonna. Tämä tilanne on täysin kestämätön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että teillämme liikkuu jatkuvasti tuhansia ajoneuvoja, joiden varsinaiselta kuljettajalta puuttuu mahdollisuus estää onnettomuus vaaratilanteen uhatessa. Ongelman tekee vielä vakavammaksi se, että asia koskee lähes yksinomaan opetusluvalla ajattavia henkilöitä, jotka eivät ole saaneet minkäänlaista koulutusta tai opastusta opetustehtäväänsä. Vaikka oma ajotaito olisikin kohdallaan se ei takaa sitä, että henkilöllä olisi tarpeeksi kykyä ennakoida ja välttää vaaratilanteita, kun opetettavana on täysin kokematon kuljettaja. Varoitus tästä saatiin 3.9 kun Klaukkalassa opettaja ei pystynyt estämään, puuttuvan opetuspolkimen takia, oppilaan virheestä johtuvaa peräänajoa. Tällä kertaa pahoilta henkilövahingoilta vältyttiin hyvällä onnella. Entä jos risteyksessä olisikin auton sijasta pyöräillyt lapsi.

Välinpitämättömyys turvalaitteista on sen tyylistä piittaamattomuutta, joka heijastuu väistämättä koko ajo-opetukseen. 

Mikäli opettaja ei välitä edes näin tärkeästä asiasta, miten hän suhtautuu muihin sääntöihin.  Traficomin olisikin pystyttävä testaamaan henkilöiden asenteet ja sitoutuminen turvalliseen liikkumisen edistämiseen ennen opetusluvan myöntämistä. Mikäli Traficom ei tähän pysty, ei se pysty siihen myöskään ajokorttia ajavien oppilaiden kohdalla, mikä asettaa kyseenalaiseksi koko tutkintopainotteisen ajokortin hankkimisprosessin.

Ylen jutussa väläyteltiin myös polkimien jättämistä kokonaan pois Ruotsin malliin. Ruotsissa kuolee ihmisiä joka vuosi ajo opetuksen aikana. Suomessa autokouluopetuksessa kukaan ei ole kuollut vuosikymmeniin. Erona Suomeen on myös se, että Ruotsissa sekä opetuslupaopettajan että oppilaan on käytävä perehdytyskurssi autokoulussa ennen ajo opetuksen aloittamista.

Traficomin tilastojen mukaan suurin osa peruuntuneista kokeista osuu kesäkuukausille, jolloin koeaikojen saamisessa on muutenkin ruuhkaa. Jonot ovat venyneet jopa yli kuukauden mittaisiksi. Jokainen peruttu koe vie paikan niiltä, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin

Suomen Autokoululiitto ei pyri poistamaan opetuslupia, vaan nostamaan opetuslupaopettajien tasoa. Opetuslupaopettajan joukossa on heitä, jotka ovat pitäneet omat tietonsa ja taitonsa ajan tasalla ja jotka ovat motivoituneita opettamaan nuoren liikkumaan turvallisesti liikenteessä, ei vain saamaan ajokortin. Valitettavasti monet eivät kuitenkaan osaa edes itse sääntöjä ja yrittävät vain saada ajokortin mahdollisimman helposti ja halvalla. Heidänlaisilleen ei tule myöntää opetuslupia tai ainakin pyrkiä nostamaan heidän tasoaan esimerkiksi preppauskursseilla Ruotsin tyyliin tai yhteisopetusmallilla, joka oli voimassa 2013–14 hyvin tuloksin.

Lisätiedot:

Timo Suominen
Puheenjohtaja
Suomen Autokoululiitto ry
040 570 6610

Vuosi 2022 oli Suomessa liikennekuolemien osalta kaikkien aikojen paras. Silti Suomessa 15–24-vuotiaat nuoret ovat edelleen yliedustettuina vakavissa liikenneonnettomuuksissa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna nuorten osuus oli aiempaa suurempi niin henkilöauton matkustajina (40 %) kuin kuljettajina (28 %) kuolleista. Suomi onkin vajonnut alle 18-vuotiaiden liikenneturvallisuudessa EU:n viiden huonoimman joukkoon. 

– Liikenneturvallisuustavoitteiden karkaaminen ja nuorten liikennekuolemien jämähtäminen paikoilleen osuu selvästi yhteen 2018 tehdyn ajokorttiuudistuksen kanssa, missä ammattimaisen opetuksen määrä pudotettiin lähes olemattomiin. 2018 tehty uudistus johti tilanteeseen, jossa liikenneopetuksesta on tullut vain valmistautumista kokeeseen, eikä useimpien onnettomuuksien taustalla oleviin kuljettajan riskeihin pystytä enää vaikuttamaan, Suomen Autokoululiiton varapuheenjohtaja Timo Suominen toteaa

Liikenneturvallisuusstrategia 2022–2026 asettaa tavoitteen: liikenteessä kuolleiden nollavisio vuoteen 2050 mennessä ja tieliikenteessä kuolleiden, sekä vakavasti menehtyneiden määrän puolittuminen 2030 mennessä. Nyt näyttää, että varsinkin nuorten osalta tavoitteesta jäädään. Nykytahdilla seuraavan kymmenen vuoden aikana menetämme 400 nuorta liikenteessä.

Suomen Autokoululiitto toivookin, että huhtikuussa aloittava uusi hallitus ottaa ohjelmaansa erityisesti nuorten liikenneturvallisuuden.

-Ajokorttilain tulee muuttua ja siihen tulee saada muutoksia, jotta saamme parannettua nuorten liikenneturvallisuutta. Ammattimaisen opetuksen lisääminen parantaisi nuorten liikenneturvallisuutta ja antaisi meille mahdollisuuden päästä liikenneturvallisuustavoitteisiin, Suominen korostaa

Lisätiedot:

Timo Suominen
Puheenjohtaja
Suomen Autokoululiitto ry
040 570 6610

Euroopan unioni on asettanut turvallisuustavoitteen, joka tähtää liikennekuolemien puolittamiseen vuosina 2020-2030. Pohjoiset kumppanimaamme toteuttavat systemaattista liikenneturvallisuustyötä ja erityisesti Norja on parantanut liikenneturvallisuutta esimerkillisesti.

Liikenneonnettomuudethan eivät varsinaisesti ole ”onnettomuuksia” vaan pikemminkin vältettäviä tapahtumia. Kuljettajakoulutus on paras mahdollinen lääke vähentämään nuorten liikenneonnettomuuksia, jotka ovat kasvaneet Suomessa epäonnistuneen ajokorttilakiuudistuksen jälkeen. Juuri Norja on ottanut oppia suomalaisesta aiemmasta kuljettajaopetusmallista, josta olemme nykyisin luopuneet ja siirtyneet ns. pikakurssiin, jossa liikenneopettajalta on käytännössä poistettu parhaat opetuksen työkalut.

Ennen 2018 tapahtunutta ajokorttilakiuudistusta Liikenne- ja viestintäministeriön virkamies totesi puheessaan, että kyse ei ole liikenneturvallisuudesta, vaan siitä kuinka paljon se voi joustaa. Nämä sanat ovat jääneet pysyvästi monen liikenneopettajan mieleen. Ajokorttilakiuudistuksen tärkein tavoite oli laskea ajokortin hintaa, tosin tämäkään tavoite ei toteutunut.

Ammattilaisten näkökulmasta lain keskeinen muutos oli siirtyä opetuspainotteisesta kuljettajaopetuksesta tutkintopainotteiseen malliin, jossa pakollista opetusta vähennettiin merkittävästi. Vastuu sääntöjen, määräysten ja oikeiden asenteiden oppimisesta on oppilaalla itsellään ja riittävä osaaminen varmistetaan kuljettajantutkinnossa. Muutoksen myötä ajokortin hinta on muuttunut vähäisesti, koska yhä useampi joutuu käymään tutkinnossa useampaan kertaan ennen teoria- ja ajokokeen hyväksymistä. Pääosin ajokokeessa parhaiten pärjäävät 17-18 vuotiaat nuoret miehet, jotka ovat suurin riskiryhmä liikenteessä. Heikoimmin tutkinnossa pärjäävät turvallisuushakuiset ja epävarmat kuljettajat, jotka eivät muutenkaan ota tietoisia riskejä liikenteessä.

Kuljettajantutkinnon ajokokeessa pystytään mittaamaan kuljettajan perustaidot, kuten ajoneuvon käsittely, sääntötuntemus ja ajoneuvon kuljettaminen itsenäisesti ilman ajo-opettajaa. Kuljettajan asenteiden ja riskikäyttäytymisen mittaaminen tai siihen vaikuttaminen ei koetilanteessa ole mahdollista. Vaikka tämä tosiasia oli tiedossa ajokorttilain valmisteluvaiheessa, niin hallitus päätti kuitenkin ottaa riskin, jonka seurauksena tulemme ainakin tilastojen valossa näkemään vielä satoja ihmishengen menetyksiä, inhimillistä kärsimystä ja turvattomuuden tunnetta liikenteessä.

Ajokorttilain kokonaisuutta on arvioitava uudelleen

Kuljettajaopetusta on kehitettävä turvallisuusnäkökohdat huomioiden ja otettava mallia korkeamman liikenneturvallisuuden maista. Ajokorttilainsäädännön pitää taata jokaiseen ajokorttiluokkaan riittävä ja systemaattinen koulutus, jossa huomioidaan myös ajokortin hankinnan kokonaishinta. Ajokorttiluokasta riippuen jopa puolet kustannuksista menevät viranomais- ja tutkintomaksuihin sekä veroihin. Tällä rahalla asiakkaan ajotaito tai ajotapa ei kehity yhtään.

Lisätiedot:

VPJ Petri Piispanen
Suomen Autokoululiitto ry
info@autokoululiitto.fi
0400 428 695

KOULUTUKSEN PITKÄKESTOISUUS VÄLTTÄMÄTÖNTÄ LIIKENNETURVALLISUUDEN KANNALTA 

– pienet vippaskonstit eivät auta Suomea saavuttamaan nollavisiota liikennekuolemiin –

Ylen aamussa 12.4.2021 kerrottiin ajokorttilain avaamisesta uuteen tarkasteluun sekä mahdollisista lakiin tehtävistä muutoksista, joilla pyritään edistämään etenkin nuorten liikenneturvallisuutta. Muutokset saattaisivat sisältää muun muassa aiempien, ikäpoikkeuslupiin liittyneiden vaatimusten palauttamista sekä niin sanotun seuranta-ajan lisäämisen ajokortin saamisen jälkeiseen aikaan. Seuranta-ajan aikana joku kokenut kuljettaja, esimerkiksi nuoren vanhempi tai muu, olisi nuoren kyydissä muutaman kuukauden ajan. Tällainen malli on käytössä muun muassa Tanskassa. Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää huomata, että Tanskassa ajokorttia ei voi suorittaa lainkaan opetusluvalla.

Suomen Autokoululiitto ry pitää kaikkia sellaisia muutoksia kannatettavina, joilla on tarkoitus parantaa liikenneturvallisuutta. “Nuoret ovat yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa. Ajokorttilakiuudistuksessa on tärkeää tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka ovat tasavertaisia kaikille, henkilön taloudellisesta tilanteesta tai perhetaustasta huolimatta. Edelleen ratkaisujen tulee olla helposti valvottavissa”, toteaa Autokoululiiton puheenjohtaja Jukka Kiviniemi.

Nykyisessä ajokorttikoulutusmallissa koulutetaan uusille kuljettajille liikenteen vaarantamisen seurauksia vasta, kun kuljettaja on jäänyt kiinni liikennerikkomuksesta. Järjestys on tässä täysin nurinkurinen. Tehdyt liikennerikkomukset voivat vaikuttaa nuoren koko työuraan. Esimerkiksi Puolustusvoimiin sekä vartijan ja poliisin tehtäviin on turha hakea, mikäli henkilöllä on taustallaan vakavia liikennerikkomuksia.

Nykyisen ajokorttilain myötä myös opetusluvan saamisen edellytykset muuttuivat olennaisesti. Nykyään kuka tahansa voi hakea opetuslupaa, rikostaustasta tai liikennerikkomuksista huolimatta. Opetuslupaa hakevalta ei vaadita minkäänlaista liikennesääntöjen tuntemusta, koulutusta tai oikeiden liikenneasenteiden omaamista. Aiemmin opetusluvan hakijan tuli suorittaa teoriakoe, jolla pystyttiin mittaamaan hakijan riittävät tiedot liikennesäännöistä sekä taidot vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen.

Liikenne- ja viestintäviraston teettämän tutkimuksen mukaan nuorten omasta mielestä heidän asenteisiinsa vaikuttavat eniten vanhemmat, kaverit, autokoulu ja poliisi. Liikenneturvallisuus koostuukin yhteispelistä, jossa jokaisella tekijällä on iso merkitys. Tehokas liikennekasvatus on tutkimusten mukaan elinikäistä. Sen tulisi alkaa jo peruskoulusta, jatkua lukiosta autokouluun ja edelleen elämän loppuun saakka. Tällä hetkellä liikenneturvallisuutta edistävät toimet, liikennekasvatus ja erityisesti liikennekoulutus ovat liian vähäisiä.

Suomella on ollut nollavisio liikennekuolemiin vuoteen 2020 mennessä. Norja on ottanut mallia Suomessa aiemmin käytössä olleesta kolmivaiheisesta kuljettajakoulutusmallista ja onnistunut tavoitteissaan. “Millään pienillä vippaskonsteilla Suomi ei tule saavuttamaan tavoitteitaan”, sanoo autokouluyrittäjä  Hanne Huhtala. “Tällä hetkellä ajokorttikoulutus on kertaluontoinen pikakurssi. Koulutuksen merkitys ja tutkimukset ihmisen kyvystä oppia ja omaksua asioita on unohdettu nykyisessä ajokorttilaissa täysin”, Huhtala jatkaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan vanhemmat on saatava mukaan asennekasvatukseen. Vuonna 2013 käytössä olleessa yhteisopetusmallissa opetusluvalla opettavat tekivät yhteistyötä ammattilaisten kanssa, hyvin tuloksin.   Autokouluopettajat pystyivät kannustamaan opetuslupaopettajia oikeanlaisten liikenneasenteiden välittämiseen ajokorttia suorittaville.

Yhteisopetusmalli sisälsi opetusluvalla annettavan opetuksen lisäksi autokoulussa suoritettavia muutamia teoria- ja ajotunteja. Kyseisestä mallissa kuitenkin luovuttiin alle vuoden kuluessa, ennen kuin sen vaikutuksia ehdittiin tutkia lainkaan.

“Yhteisopetusmalli tuotti jo lyhyessä ajassa erinomaisia tuloksia liikennekasvatustyössä, yhdessä vanhempien kanssa. Malli tulisi ehdottomasti ottaa uudelleen tarkasteluun ajokorttilain avaamisen yhteydessä”, Jukka Kiviniemi tiivistää.

—

Lisätiedot:
Suomen Autokoululiitto ry, puheenjohtaja Jukka Kiviniemi: 040 548 5416; jukka.kiviniemi@autokoululiitto.fi